Lihaton loma Baijerissa + kinkuton joulu

Yksi ruokaan liittyvistä viimeaikaisista haasteistani on ollut vegaanisen ruokavalion ylläpitäminen kodin ulkopuolella. Mitä kauemmin olen kotona syönyt vegaanisesti, sitä hullummalta on alkanut tuntua eläinperäisten ruokien ja varsinkin lihan syöminen. Mutta varsinkin Saksassa käydessämme olen kokenut mukautumisen täkäläiseen ruokakulttuuriin helpommaksi kuin oman ruokavaliomuutoksen “mainostamisen”. Nyt joululomalla päätin vihdoin haastaa itseni (ja ehkä hieman ympäristönikin) ja lomailla lihattomasti – ihan siitä syystä, että en halua syödä lihaa vain sen vuoksi, että syömättämyys saattaisi jotakuta loukata.

Mieheni perhe siis asuu Etelä-Saksassa, maalla ja pienessä kaupungissa, jossa vegaaninen ruoka kuuluu vielä marginaaliin ja usein ravintoloiden ainoa lihaton annos on juustolla kuorrutettu munapasta “Käsespätzle”. Useimmiten syömme siellä lihapitoista perinneruokaa, hyvin erilaista kuin nykyään kotona, joten olen tarkoituksella jättänyt nämä lomat viimeisiksi veganisoimisen kohteiksi.

Päätin siis, että jos nyt ei vegaanisesti, niin ainakin lihattomasti, aion tämän vuoden 2019 joululoman viettää. Ja yllätyksekseni se onnistui, helposti ja ilman minkäänlaista kommentointia mistään suunnasta. Koska tiesin odottaa tiettyjä ruokalajeja (eli ankkaa ja possua lisukkeineen), pakkasin mukaani gluteenijauhot oman seitanin valmistusta varten. Seitanin kanssa söin sitten sitä mitä oli tarjolla – knödeleitä, spätzleä, salaattia ja vihanneksia. Lämpimän ruoan lisäksi toisen hyvin lihapitoisen ruokailun, Brotzeitiksi kutsutun iltapalan ratkaisin ostamalla leivänpäällisiksi mielettömän herkullista basilika-tofua, joka iloiseksi yllätyksekseni löytyi pikkukylän uudesta supermarketista (joka oli muutenkin oikein hyvin varusteltu). Ilokseni sain myös huomata, että anoppini oli ostanut minua varten hummusta ja kauramaitoa! Appivanhempani ehdottivat omasta tahdostaan muutamaa kasvisruokaa, joten ruokailuun liittyvät ennakko-odotukset todella kaatuivat yksi toisensa jälkeen.

Lihattomasti onnistuneesta Saksan-matkasta innostuneena, päätin ottaa vastaan seuraavan haasteen ja kokeilla myös suomalaisen joulun viettoa kasvisversiona. Eikä sekään ollut ollenkaan niin hankalaa tai haastavaa kuin uskoin. Olimme perheeni kanssa hankkineet ja kokanneet perinteisten ruokien rinnalle kasvipohjaisia vaihtoehtoja, joten en todella tuntenut jääväni mistään paitsi. On ollut mukava huomata, kuinka perheeni on innostunut kasvispitoisemmasta ruoasta. Vielä viime vuonna en kuitenkaan olisi ollut valmis lihattomaan jouluun, ja tämä onkin ollut hyvä muistutus itselle siitä kuinka (ruokavalion)muutos on prosessi, jota ei tarvitse viedä loppuun yhdessä yössä, tai vuodessa. Olen tyytyväinen, että sain vihdoinkin otettua tämän askeleen haluamaani suuntaan.

Leave a Reply

Fill in your details below or click an icon to log in:

WordPress.com Logo

You are commenting using your WordPress.com account. Log Out /  Change )

Google photo

You are commenting using your Google account. Log Out /  Change )

Twitter picture

You are commenting using your Twitter account. Log Out /  Change )

Facebook photo

You are commenting using your Facebook account. Log Out /  Change )

Connecting to %s