Parisuhdeaikaa: iltapäivätreffit

Minä ja mieheni olemme lasten syntymän jälkeenkin asettaneet kahdenkeskisen yhteisen ajan tärkeysjärjestyksessä hyvin korkealle ja uskoisin sen olevan suuri tekijä siinä, että parisuhteemme on säilynyt hyvinvoivana nämä väsyneet pikkulapsivuodet. Se menee omien menojen, siivoamisen, usein jopa nukkumisen edelle ja maksaa joskus melkoisesti, mutta sen ansiosta olemme onnistuneet pysymään tiiminä.

Yksinkertaisimmillaan kahdenkeskinen aika tarkoittaa sarjojen katsomista yhdessä noin tunnin ajan lähes joka ilta lasten mentyä nukkumaan. Tämä rutiini on meille tärkeä ja huomaamme heti, jos omia iltamenoja kertyy useampia putkeen – me tarvitsemme tuon yhteisen hetken, vaikka emme oikeastaan edes kauheasti juttele.

Arkisen yhteisen ajan lisäksi lähdemme treffeille aina tilaisuuden tullen. Treffit onnistuvat joko lastenhoitajan palkkaamisella tai isovanhempien tuella – usein olemme karanneet kahdenkesken hotelliin yöksi vieraillesamme vanhempiemme luona. Toki olisi mukavaa olla kotona kahdestaan, emme me hotellia tarvitsisi, mutta ulkomailla asumisen vuoksi tämä ei ole vaihtoehto.

Lapset alkavat tosiaan olla sen verran isoja, että varsinkin Leevi tykkää ajatuksesta lastenhoitajan tai isovanhempien kanssa leikkimisestä. Valitettavasti viimeksi Tallinnasta löytämämme hoitaja on ilmeisen kiireinen näinä päivinä ja päätimme olla etsimättä uutta enää. Sitä paitsi lastenhoitajan palkkaaminen käy kukkarolle, oli palkka kuinka kohtuullinen tahansa. Matkustamme aika paljon tänä keväänä, joten mahdollisuuksia jättää lapset hetkeksi sukulaisten hoiviin on tulossa joka tapauksessa.

Lisäksi kehitimme uuden konseptin – perjantai-iltapäivätreffit. Molemmat lapset ovat perjantaisin päiväkodissa ja Wolfilla on lyhyempi työpäivä. Mikä oiva tilaisuus tehdä jotakin yhdessä! (Vaikka se onkin pois omasta opiskeluajastani, mutta olen valmis uhraamaan sitä hieman hyvän parisuhteen vuoksi.)

Olemme siis muutaman viikon ajan treffanneet perjantaisin kello 14-16; olemme käyneet lounalla ja museossa tai kylpylässä rauhassa kahden kesken. Tuleepahan vihdoin kierretyä kaikki ne museot, jotka ovat jääneet näkemättä tämän kolmen ja puolen vuoden aikana. Tulee tehtyä jotain hieman erilaista. Iltatreffeillä kun ei useimmiten museoon tai kylpylään tule mentyä, jos sellainen auki olisikin.

Toivottavasti pystymme jatkamaan treffiperinnettä Berliinin hektisemmässä arjessakin. Ainakin se on asia, jonka eteen molemmat olemme valmiita tekemään töitä.

Miten sinä pidät huolta parisuhteestasi?