Eettisempi ja ekologisempi vaatekaappi

Parin vuoden ajan olen yhä enemmän kiinnittänyt huomiota kulutukseeni oikeastaan kaikkien hankintojen saralla. Yksi isoista muutoksista on vaatekaappini sisältö, joka ennen koostui yhden kauden henkkamaukoista, heräteostoksista ja järjettömistä määristä lähes käyttämätöntä huonolaatuista trikoota. Nykyään yhä suurempi osa on tarkkaan harkittua ja säännöllisesti käytettyä. Pian tänne Tallinnaan muuton jälkeen löysin kirpputorit – itselleni ominaisesti noin kymmenen vuotta sen jälkeen kun niistä tuli trendikkäitä. Suurin osa oman ja lasteni vaatekaapin sisällöstä onkin nykyään second handiä tai useamman vuoden vanhoja, uutena ostettuja kestosuosikkeja. Ensi-ihastuksella ostelinkin kirpputorilta vaikka ja mitä, kaikki kun oli niin edullista. Huuman laannuttua olen yrittänyt järkevöittää käyttäytymistäni ja käydä kirppikselle tai selailla nettiryhmiä vain silloin kun oikeasti tarvitsemme jotain.

Vaikka haluaisin sanoa ostavani vain tarpeeseen, olisi se valehtelua. Kyllä minä edelleenkin teen heräteostoksia muutaman kerran vuodessa, mutta niiden määrä ja laatu on muuttunut radikaalisti. Ehkä suurin tekemäni muutos on ollut se, etten vaeltele kaupoissa ilman oikeaa tarvetta, enkä astu ketjuliikkeisiin enää ollenkaan. Välttelen ostoskeskuksia kuin ruttoa ja supermarketissakin pysyn parhaani mukaan poissa osastoilta, joiden sisältöä ei voi syödä. En kiertele alennusmyynneissä – itse asiassa yritän sulkea silmäni niiltä kokonaan, alesta kun on huomattavasti helpompi ostaa jotain harkitsematonta. Yritän ostaa jotakin vain silloin kun itse tunnen tarvitsevani jotain ja välttää tilanteita, joissa joku muu luo minulle uuden tarpeen. Internetin aikakaudella markkinointi tulee ruudun kautta kotisohvalle, vaikka kuinka sitä välttelisin ja sen seurauksena myös minulle tupsahtelee satunnaisia tarpeita, joiden olemassaolosta en ollut tietoinen…

Kuitenkin, jos haluat rajoittaa kulutustasi, voin todeta nämä vinkit toimiviksi:

  • Vältä turhaa kiertelyä paikoissa, joista voit ostaa jotakin, oli se sitten fyysinen tai nettikauppa
  • Peruuta kaikki mahdolliset mainoskirjeet äläkä tilaa uusia
  • Älä klikkaile sosiaalisen median syötteeseen tulevia mainoksia
  • Jos tunnet tarvitsevasi jotakin, mieti miksi tarvitset sitä niin kovasti – harkitse asiaa ainakin seuraavaan päivään
  • Jos edelleen tunnet tarvitsevasi ko. asian, yritä etsiä se käytettynä joko netin kirpputoreilta tai second hand-liikkeistä – lainaaminen on myös vaihtoehto!
  • Jos ostat uutta, ota selvää valmistusprosessista ja yrityksen eettisyydestä ja ekologisuudesta (helpommin sanottu kuin tehty…)

Eli siis, suurimman osan vaatteistani olen hankkinut käytettynä ja melko tarkan puntaroinnin jälkeen. Mutta entä ne vaatteet, jotka olen ostanut uutena? Aina silloin tällöin tunnen tarvitsevani jotakin, jonka hankkiminen käytettynä on hankalaa tai jopa kyseenalaista, kuten alusvaatteita tai uimapuvun. Tai sitten ihan yksinkertaisesti joudun suojamuureistani huolimatta markkinoinnin uhriksi ja päädyn “tarvitsemaan” jotakin, jota en tiennyt tarvitsevani. Mutta olen tehnyt päätöksen, että en osta yhtäkään uutta vaatetta selvittämättä ensin brändin eettisyyttä ja ekologisuutta. En edes niitä alushousuja.

Olen opetellut uuden suhtautumisen vaatteisiin:

  1. Ostan vain tarpeeseen ja vain sellaisia vaatteita, joista todella pidän ja joiden uskon kestävän aikaa
  2. Mietin tarkkaan missä tilanteissa ja minkä olemassa olevien vaatteiden kanssa voin uutta käyttää – ostan vain sellaisia vaatteita, joita voin kuvitella käyttäväni päivittäin lapsiperhearjessa
  3. En etsi halvinta vaan olen valmis maksamaan enemmän, jos tiedän, että vaatteen valmistusprosessi on reilu sekä ihmisiä että luontoa kohtaan

Ja toisaalta, jos maksan vaatteistani enemmän (jotta niiden tekijä saa niistä kunnon palkan), ei minulla ole varaa ostaa koko ajan jotain. Ja se, että tiedän vaatteen valmistuksen olevan reilu prosessi, tuo minulle rutkasti lisäarvoa, josta olen valmis maksamaan. Pidän myös paljon todennäköisemmin hyvää huolta tarkkaan harkitusta vaatehankinnasta. Talouselämä-lehden mukaan keskiverto suomalainen kuluttaa vaatteisiin ja kenkiin 880 euroa vuodessa, joka ilmeisesti on Euroopan mittakaavassa ostovoimaan nähden aika vähän. Omasta mielestäni se on kuitenkin aika isolta kuulostava summa – tuolla rahalla saa jo useamman tarkkaan harkitun eettisesti valmistetun vaatteen ja aika paljon vähemmän tarkkaan harkittuja perusvaatteita kirpputorilta.

Mitä merkkejä olen sitten kelpuuttanut uutena ostettavien listalleni? Valinnanvaraa alkaa riittää jo melko lailla, mutta valikoiman ja vastuullisuustrendin kasvaessa on myös yhä vaikeampaa kuluttajana selvittää mikä oikeasti on vastuullinen firma – vastuullisuus eli sustainability kun keikkuu jo joka toisen vaatevalmistajan nettisivuilla. Itsekään en ole tässä vielä kovin valveutunut, mutta parhaani yritän kuitenkin. Viime kesänä täydensin garderobiani Papun raidallisella, pitkällä neuletakilla sekä Kaikon mustalla haalarilla, jotka ovat olleet siitä lähtien kovassa käytössä. Nämä molemmat kuuluvat kategoriaan “en olisi tarvinnut, mutta halusin” ja perustelin niiden hankkimisen eettisen eurooppalaisen vaateteollisuuden ja suomalaisten yritysten kannattamisella. Uusin tähän kategoriaan osuva hankinta on kesäsetti pellavaisia vaatteita – ihana kellohelmainen taskullinen mekko, rennot housut ja toppi – notPERFECTlinen-merkiltä. Se on liettualainen perheyritys, joka nimensä mukaisesti valmistaa pellavavaatteita asiakkaan tilauksen mukaan, eli näin turhaa hävikkiä minimoiden. Pellava on viileä ja ekologinen materiaali ja muutaman viikon käyttökokemuksen perusteella olen todella tyytyväinen näihin vaatteisiin.

Toiseen kategoriaan, eli vaatteita, jotka ihan oikeasti tarvitsin ja joita en löytänyt / voinut ostaa käytettynä kuuluvat Halla x Hallan kierrätysmuovista tehty uimapuku, Nepran kierrätysmuovista tehdyt legginsit sekä Speidelin ja Mandalan alusvaatteet. Voin myös lämmöllä suositella kesään Boombuzin varvastossuja, jotka ovat kestäneet mukisematta intensiivistä käyttöä jo parin kauden ajan.

Onneksi olen laiska shoppaaja, en pitänyt kaupoissa kiertelystä erityisesti aiemminkaan. Lisäksi olen onnekas siinä, että pienehkö lattapovinen kroppani on helppo saada sopimaan moniin kirppikseltä tai netistä ostettuihin vaatteisiin. Tai sitten olen vain taitava arvioimaan omia mittojani, koska hutiostoksia ei ole oikeastaan tullut. Sohvalla puhelin kädessä on välillä liian helppoa klikata tuotteita ostoskoriin, mutta yleensä ostoaikeet haihtuvat kun mietin tarvetta hetken tai alan ottaa enemmän selvää yrityksestä. Koska haluaisin ostaa vain periaatteideni mukaisia vaatteita, menee niiden hankkimiseen enemmän aikaa ja joskus myös enemmän rahaa. Mutta toisaalta, juuri näistä syistä ostan vähemmän ja se jos mikä on vastuullisempaa kuluttamista.

Leave a Reply

Fill in your details below or click an icon to log in:

WordPress.com Logo

You are commenting using your WordPress.com account. Log Out /  Change )

Google photo

You are commenting using your Google account. Log Out /  Change )

Twitter picture

You are commenting using your Twitter account. Log Out /  Change )

Facebook photo

You are commenting using your Facebook account. Log Out /  Change )

Connecting to %s